Antti Pekkarinen

Leiritunnelmia 3: Harri Rautila -shihan (7.dan) 60-v juhlaleiri 19.1.2019

Vuoden kolmannen viikonlopun piti olla alkuvuoden ainoa aikidovapaa viikonloppuni. Harri Rautilan juhlaleirin takia pyysin kuitenkin perheeltäni, josko sittenkin saisin käydä yhdet treenit tänäkin viikonloppuna. Ymmärtäväinen perheeni suostui ja pääsin mukaan leirin ensimmäisiin treeneihin. Leireistä saa tietysti yleensä eniten irti, kun pystyy osallistumaan kaikkiin harjoituksiin, mutta jos se ei ole mahdollista, kannattaa mielestäni kuitenkin käydä edes joissain treeneissä.

Leiri järjestettiin Awasen salilla Kaapelitehtaalla, joka on varmasti yksi hienoimmista saleista Suomessa ja kansainvälisestikin harvinaisen hienolla paikalla. Salin ikkunoista on merinäköala ja muutenkin ympäristö sekä sijainti ovat erinomaiset. Treeneissä oli hyvin harjoittelijoita paikalla ja taas sain nähdä paljon vanhoja tuttuja erityisesti Awaselta.

50964942_300155534032352_5992584971221467136_n

Kuva: Awasen sali Kaapelitehtaalla

Leirillä tarkisteltiin mm. aihetta jota voisi kutsua esim. nollagradientiksi. Eli voimaa ja etäisyyttä, jolla uken ja nagen välinen kontakti pysyy vakiona. Paineen tulee pysyä riittävänä, mutta nagen ei kuitenkaan tulisi työntää tai vetää. Teimme myös todella hyvää shikko-harjoitetta, jonka luultavasti nappaan myös omaan opetukseeni. Vaikka opeteltavaa asiaa oli sekä periaatetasolla (nollagradientti) että teknisesti (haastava yokomen-uchi vastaanotto), pysyi silti tempo korkealla. Olinkin iloisesti hikinen ja väsynyt treenin jälkeen.

Pidän juhlaleireistä paljon, sillä niissä on yleensä lämmin ja iloinen tunnelma. Tälläkin kertaa oli näin ja erityisen hienoa oli olla mukana juhlistamassa Harrin 60-vuotisjuhlan lisäksi hänen 7.dan ja shihan arvoja. On siistiä, että Harri (ja tietysti myös Juhani ja Miranda), joka on aloittanut aikidon jo seitsemän vuotta ennen kuin olen edes syntynyt, jatkaa edelleen kaikentasoisten ja -ikäisten aikidoharrastajien opettamista sekä itse treenaa aktiivisesti mm. leireillä ympäri maailmaa.

Olen jo yli kymmenen vuoden ajan ohjannut harjoituksia Harrin kanssa samassa seurassa, mutta ensimmäinen muistikuvani hänen treeneistä oli, kun satuin kerran vuosituhannen vaihteessa hänen leirille ja olimmekin sattumalta kahdestaan. Mietin hetken, että mitäköhän tästä tulee, kun täällä ei ole kuin yksi treenaaja (minä) ja ohjaaja (Harri). Oletin, että harjoitukset varmaan perutaan. Yllätykseni oli todella positiivinen, kun Harri sanoi, että muita ei nyt näytä tulevan, joten treenataan kahdestaan. Sain siis ensimmäistä kertaa yksityisopetusta yli tunnin ajan opettajalta, joka oli jo silloin treenannut noin kolmekymmentä vuotta. Treenin jälkeen kirjoitin kaiken oppimani ylös paperille. Tavasin sitä paperia varmaan vuoden ajan ja koitin sisäistää kaiken oppimani. Yksittäisistä treeneistä se on varmasti ollut yksi aikidourani parhaista!  Oli hienoa olla taas samalla salilla saman ohjaajan treeneissä, vaikka aikaa on välissä kulunut jo kaksi kymmentä vuotta.

Onnea omasta puolestani Harrille sekä 60-vuotisjuhlan, seiska danin että shihan-arvon johdosta!

50338983_2591335397548443_5859370998553378816_n

Kuva: Yksi parhaista näkymistä, mitä aikidodojoilta voi löytää!

One Comment

  1. Moi. Hyvin sanoitit muistelot ja fiiliksen ja tosi hieno kuva ”ikkuna” 🤗. Harrin yhtälöt on aina pohdinna alla ja hauskaa, että hän ilmaisee aikidoa näillä termeillä kuten nollagradientti ja singulariteetti…